Zen-buddhalaisuus

                                     Zen-Budhalaisuus 

Zen-buddhalaisuus on vaikuttanut voimakaasti eritysesti Japanin kulttuuriin. Ensin se jäi vain lähinnä sotilasluokan uskonnoksi mutta heijastuivat sen periaatteet koko japanilaiseen yhteiskuntaan. Zen-ajattelun mukaan arkiset askareet ovat merkityksellisiä ja niiden suorittamiseen tulee keskittyä. 

                    Meditaatio 

 Zen korostaa nimensä mukaisesti meditaatiota, ja yleensä siinä istutaan (nimeltään zazen). Zazenin tarkoituksena on harjoittaa keskittimistaitoa ja hiljentymistä. Zen-oppilaat osallistuvat meditaatioretriitille, sesshinille. Sen kesto vaihtelee 1-10 päivään, (tavallisesti 4–7 päivää). Luostarien pääasiallinen tehtävä on sesshinien järjestäminen. Japanissa zenin harjoittaminen alkaa aikaisin aamulla, ja jatkuu iltakymmeneen jolloin voi vapaaehtoisesti nukkua tai harjoittaa zazenia. Sesshni-tunneilla ei saa puhua, ellei ole opettaja-oppilas puhuttelu tai jos tarvitsee neuvoja. Katse ohjataan opetuksen aikana maahan, eikö muita tarvitse huomioida turhaan.  

                                          Hengitysharjoitukset      

  Aloitteleva oppilas harjoittaa yleensä hengitysharjoityuksia ennen harjoitusta. Ensin hengitetään ulos-sisään laskeminen yhdestä kymmeneen. Jos huomio ja keskittyminen siirtyvät pois harjoituksesta, aloitetaan harjoitus alusta. Välillä neuvotaan katsomaan nenänpäätä, tai tiettyä kohtaa alavatsassa, eli haraa. Hengitysharjoituksen tehtävänä on keskitysvoiman kehittäminen. Näitä harjoituksia voi tehdä koko elämän, vaikka todella akiivisesti  

                            Buddhalaisuuden perustaja 

Buddhalaisuus on uskonto joka on syntynyt Intiassa uskonto perustustuu perustajansa Siddharta Gautaman opetusten ympärille. Gautama koki valaistumisen, jonka jälkeen hänestä tuli ensimmäinen Buddha.  

Siddhartha Gautauman todellisista elämän vaiheista ei ole tarkkaa tietoa, mutta hänen oletetaan syntyneen 480-luvulla  eKr. Legenda hänen elämästään on kuitenkin levinnyt laajalle. Sen mukaan Gautama oli pohjoisintialaisen kuninkaan poika. Hän sai varttua yltäkyllyydessä, eikä oppinut ymmärtämään maailman pahuutta ympärillään, kunnes viimein 29-vuotiaana hän näki ensimmäistä kertaa vanhuksen, sairaan ihmisen ja kuolleen ruumiin. Tämä kokemus auttoi häntä ymmärtämään elämän turhuuuden ja katoavaisuuden. Myöhemmin hän tapasi munkin joka suostutteli hänet jättämään omaisuutensa ja lähtemään metsäerakoksi. Tämän hän teki salaa vaimoltaan sekä pojaltaan. Hän harjoitti askeettista elämää kuuden vuoden ajan kunnes hän pyörtyi. Samalla hän tajusi itsekidutuksen hyödyttömyyden ja jätti askeesitoverit ja päätti siirtyä yksinäisyyteen. Hän pohti elämän tarkoitusta viikunapuun alla niin kauan kunnes löytäisi sen. Hän istui tässä samassa paikassa 49 päivää, kunnes hän vihdoin voitti maalliset kiusaukse ja koki valaistumisen eli nirvanan ja ymmärsi siten elämän tarkoituksen. Näin Siddhartha Gautamasta tuli Buddha. 

                   Zenin vaikutteet 

Zen-buddhalaisuus on vaikuttanut voimakkaasti erityisesti Japanin kulttuuriin. Zen on antanut vaikutteita mm. tussipiirroksiin eli kalligrafiataiteeseen, kukkien asetteluun eli ikebanaan, jousiammuntaan, miekkailuun sekä japanilaisten perinteiseen teeseremoniaan. Taitoja pidetään Japanissa niin tärkein.ä, että ne kuuluvat koulujenkin opetusohjelmiin. 

                                         Pyhät tekstit 

Buddha ei itse ole kirjoittanut mitään näistä tekseteitä mutta hänen oppilaansa kirjoittivat niitä muistiin. Aluksi niitä kirjoitettiin palmunlehtiin muinaisintialaisella kielellä. Alun perin palmunlehdille kirjoitettun pyhän kokoelman nimi on Tipitaka joka tarkoittaa "kolme korillista".  Teksti on hyvin pitkä, sillä jos se käännettäisiin suomen kielelle, siihen kuluisi noin. 500 000 painosivua. 

Zenin historia 

Tiedon mukaan intialainen munkki Bodhidharma toi buddhalaisuuden kiinaan n. 500 luvulla. Siellä se kohtasi kiinalaisten uskontoperinteen, ja otti siitä vaikutteita. Kiinalaisen Zenin kulta-aika kesti 700-1200 lukuun asti. Kiinalainen zen jakautui 800- luvun kuluessa viiteen huoneeseen, eli eri koulukuntiin jossai useimmat saivat opettajiensa nimet.    

Etiikka 

Etiikka muodostaa suuren osan jalosta kahdeksanosaisesta polusta ja on siksi, tärkeässä asemassa buddhalaisuudessa. Vääryyksien välttäminen auttaa puhdistamaan mieltä pahansuovista ajatuksista ja haitallisista tavoista. Taitavien ajattelumallien-kuten hyväntahtoisuuden ja myötätunnon-kehittäminen taas myötäpainottaa tunne-elämää, poistaa liiallisen syyllisyydentunnon ja valmistelee mieltä meditaatiota varten. Eettinen elämä edistää onnellisuutta ja on tärkeä askel kärsimyksestä vapautumista kohti. 

1. Tulee pidättäytyä tuottamasta vahinkoa eläville olennoille. 

2. Tulee pidättäytyä ottamasta sitä, mitä ei ole annettu. 

3. Tulee pidättäytyä sukupuolisesta väärinkäytöksestä. 

4. Tulee pidättäytyä valheellisesta puheesta. 

5. Tulee pidättäytyä mieltä sumentavista aineista. 

Nämä eivät ole käskyjä, koska buddhalainen etiikka ei perustu auktoriteettien määräyksiin. Sen sijaan ne kaikki tukevat elävien olentojen rauhaisaa yhdessäoloa ja pyrkimystä valaistumiseen. Kuhunkin ohjeeseen sisältyy myös positiivinen periaate: esimerkiksi ensimmäiseen ohjeeseen sisältyy "kiellon" lisäksi rakastavan ystävällisyyden kehittäminen kaikkea elävää kohtaan. 

                                                   Buddhan opetukset

Buddhan tärkeimmät opetukset tunnetaan nimellä dharma. Dharmaan kuuluvat seuraavat opetukset: Neljä jaloa totuutta, jalo kahdeksanosainen polku, ystävällisyyden tärkeys ja kaikkien tekojemme vaikutus muihin eläviin olentoihin. Buddhistit uskovat, että teot ovat tärkeämpiä kuin sanat.

Neljä jaloa totuutta

Kaikki ihmiset kokevat kärsimystä elämässään.Kärsimme,koska haluamme asioita, joista tulemme vain hetkellisesti nauttimaan-esimerkiksi uuden kengkäparin ostaminen. Aikansa harjoittelemalla on mahdollista päästä irti näistä asioista, jotka tuottavat onnea vain hetkellisesti. Tämän voi saavuttaa noudattamalla jaloa kahdeksanosaista polkua, joka johtaa onnellisuuteen.

Kahdeksanosainen polku

. Oikea oivallus(ymmärrys).

.Oikea keskittyminen(mietiskelyn harjoittaminen).

.Oikea valppaus(tietoisuus).

.Oikea pyrkimys

.Oikea elinkeino.

Oikea toiminta.

.Oikea puhe.

Oikea mieli.

Nimenantojuhla

Buddhisteilla on erillaisia rituaaleja, joiden kautta uusi lapsi toivotetaan tervetulleeksi. Monet järjetävät nimenantojuhlat.

Nimenantojuhlassa buddhalainen munkki jakaa kaikille huoneessa oleville osan valkoista lankaa kädessä pidettäväksi. Tämän langan yksi pää on sidottu Buddha-patsaan käteen ja toinen pää langasta on sidottuna vauvan ranteeseen. Jotkin buddhalaiset käyttävät punaista lankaa, koska se on veren väri ja veri virtaa kaikkien ihmisten läpi - kuin elämä. Lanka on tapa osoittaa, että lapsi on tullut osaksi yhteisöä. Munkki lausuu pätkiä buddhalaisten pyhistä kirjoituksista. Sitten lanka leikataan ja kaikki sitovat langapätkän vieressä istuvan ranteeseen. Tämä muistuttaa kaikkia läsnäolijoita siitä, että he kuuluvat perheen kanssa samaan yhteisöön ja seremonian jälkeen voidaan pitää juhla.

Häät

Buddha sanoi että, kumppaneiden tulisi olla keskenään tasa-arvoisia ja kunnioittaa toisiaan. Buddhistit juhlivat häitään monin eri tavoin, usein sen maan tapojen mukaan, jossa elävät. Euroopassa, esimerkiksi Englannissa,buddhisteilla on usein siunaustilaisuus maistraatissa tapahtuvan laillisen vihkimisen jälkeen. Buddhalaiset häät voidaan pitää temppelissä, jonkun kotona tai vaikkapa hotellissa. Hääparin sukulaiset ja ystävät sekä muut buddhalaisyhteisön jäsenet osallistuvat häihin.  

                              

Wesak-juhla

Toukokuulle sijoittuvassa Wesak-juhlassa juhlitaan Buddhan valaistumista. Monet buddhistit juhlivat myös Buddhan syntymäpäivää Wesak-juhlan aikaan. Tällöin he käyvät temppelissä kuuntelemassa tarinoita Buddhan elämästä ja hänen viisaista sanoistaan. Temppelissä poltetaan kynttilöitä ja meditoidaan. Sen jälkeen syödään juhla-ateria ystävien kanssa. Monille buddhisteille Wesak on vuoden tärkein juhla. Eräissä maissa, kuten Sri Lankassa, Thaimaassa ja Vietnamissa, Wesak on kansalainen juhlapyhä. 

Nuoret buddhistit

Joissain maissa monet nuoret pojat menevät luostariin opiskelemaan. Heitä kutsutaan noviiseiksi. He opiskelevat Buddhan opetuksia ja harjottavat meditaatioita. He noudattavat luostarielämän sääntöjä ja ohjeita, vinayaa. Noviisit tekevät myös kotitöitä luostareissa. Tultuaan vanhemmiksi joistakin noviiseista tulee munkkeja. Toiset taas päättävät palata takaisin perheidensä luo. 

Muuta kiinnostavaa

Jotkut buddhistit esittävät jälleensyntymisen kierron elämänpyörässä, kuten kuvassa näkyy. Se osoittaa kuinka kaikilla teoillamme on seuraukset ja kuinka yksi elämä johtaa seuraavaan. 

          Lotuskukka kasvaa lammessa. Se aloittaa kasvunsa hämärässä ja mutaisessa paikassa kasvaen kohti aurinkoa. Buddhisteille se symboloi ihmisten mahdollisuutta valita tie kohti valaistumista.

Buddhistit käyttävät myös rukouspyöriä jotka sisältävät paperille kirjoitettuna siunauksia. Buddhistit pyörittävät rukouspyörää ja kuvittelevat siunausten kulkeutuvan ympäri mailmaa.

      

1. Minkälaiset ovat buddhalaiset nimenantojuhlat?

2. Minkä uskotaan johtamaan onnellisuuteen?

3. Kuinka kauan Gautama harjoitti askeettista elämää?
Linkit
Tietoa meditaatiosta sekä yleistä tietoa zen-buddhalaisuudesta
Tietoa Buddhasta
Paljon tietoa saimme myös kirjasta Suuret uskonnat Buddhalaisuus jonka on kirjoittanut West, Jane A. C.